Aivolisäke eli hypofyysi

AIVOLISÄKE eli HYPOFYYSI:

Aivolisäke on herneenkokoinen umpieritysrauhanen. Aivolisäke painaa 0,4-0,9g ja sen koko on keskimäärin 13 x 9 x 6 mm (leveys x pituus x korkeus). Raskauden aikana aivolisäkkeen koko suurenee prolaktiinia tuottavien solujen suurentumisen vuoksi ja se voi painaa jopa grammaan. Se sijaitsee silmien takana keskellä päätä olevassa luisessa kuopassa, jota kutsutaan turkinsatulaksi tai lyhyesti sellaksi. Näköradat kulkevat aivolisäkkeen yläpuolella.” 1&3)

”Aivolisäke koostuu kahdesta rakenteellisesti ja toiminnallisesti erillisestä osasta: etulohkosta eli adenohypofyysistä ja takalohkosta eli neurohypofyysistä. Etulohko on pääasiallisesti rauhaskudosta, jossa muodostuvat aivolisäkehormonit säätelevät useiden muiden umpieritysrauhasten toimintaa. Takalohkon erittämät hormonit syntyvät aivonpohjan tumakkeissa, joista ne kulkeutuvat aivolisäkkeen varren lyhyitä hermosäikeitä pitkin takalohkoon. Takalohko toimii antidiureettisen hormonien ja oksitosiinin varastona, josta em hormonit vapautuvat verenkiertoon. Lohkojen välillä on ihmisellä surkastunut keskilohko ja Rathken taskun jäte. ” 1&3)

”Aivolisäkkeen etulohko ja takalohko kehittyvät sikiökaudella eri aiheista. Kolmannen raskauskuukauden lopulla aivolisäke on rakenteellisesti osoitettavissa, ja tällöin käynnistyy aivolisäkehormonien eritys. Takalohkon neurosekreetio käynnistyy puolestaan viidennen raskauskuukauden loppuun mennessä.” 3)

aivolisäke
Lähde

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aivolisäkkeen etulohko tuottaa kuutta hormonia, jotka säätelevät kasvua, kehitystä ja kilpirauhasen, lisämunuaisen kuorikerroksen, maitorauhasen, munasarjojen ja kivesten toimintaa. Aivolisäkkeen etulohkon hormonit ovat:

  • kasvuhormoni
  • maitohormoni (prolaktiini)
  • lisämunuaisen toimintaa säätelevät hormonit (ACTH eli kortikotropiini)
  • kilpirauhasen toimintaa säätelevät hormonit (TSH eli tyreotropiini)
  • sukupuolirauhasten toimintaa säätelevät hormonit (gonadotropiinit FSH ja LH)

Aivolisäkkeen takalohkon erittämät hormonit ovat:

  • vesihormoni (ADH, antidiureettinen hormoni, vasopressiini)
  • oksitosiini

Maitohormoni (prolaktiini)
Tehtävä: ”Maitohormoni saa aikaan maidon erittymisen imetyksen aikana.  Raskauden aikana prolaktiinipitoisuus suurenee ja säilyy imetyksen aikana suurentuneena. Prolaktiini vaikuttaa lisäksi sukupuolihormoneihin.” 1)

Liikatuotannon oireet: ”Maitohormonia tuottavaa rauhaskasvainta kutsutaan prolaktinoomaksi. Prolaktinooma erittää liikaa maitohormonia, josta suurin osa sen aiheuttamista oireista johtuu.” 5) ”Suurentunut prolaktiinipitoisuus jarruttaa koko hypotalamus-aivolisäke-sukurauhanen –akselin toimintaa kummallakin sukupuolella. Prolaktiinilla saattaa olla myös suora kivesten ja munasarjojen toimintaa jarruttava vaikutus.” 3)  ”Prolaktinoomassa naisilla oireet ovat: kuukautishäiriöt, lapsettomuus, maitovuodon häiriöt, seksuaalisen halun häiriöt ja limakalvo-oireet. Miehillä oireina on impotenssia, kivesten pienuus, niukka karvoitus.” 4)

Vajaatuotannon oireet: ”Miehillä maitohormonin puute ei aiheuta tunnettuja oireita. Naisilla maitohormonin puutteessa maidon eritys ei synnytyksen jälkeen käynnisty. Muuta seurausta maitohormonin puutteesta ei ole. ” 1)

 

Kasvuhormoni
Tehtävä: ”Kasvuhormoni stimuloi kasvua lapsuusiällä. Aikuisiällä kasvuhormonilla on suotuisia vaikutuksia lihasmassaan, rasvakudoksen jakautumiseen ja luuston tiheyteen.” 6)
Liikatuotannon oireet: ”Akromegalia johtuu aivolisäkkeen kasvaimen aiheuttamasta kasvuhormonin liikaerityksestä.” 6)  ”Kasvuikäisellä kasvuhormonin liikaeritys kiihdyttää pituuskasvua, aikuisella kärkijäsenet kasvavat. Aikaisempia oireita ovat ihon paksuuntuminen ja talirauhasten hypertrofiasta johtuva ihon öljyyntyminen. Huulet paksunevat ja kieli kasvaa. Nielun ja kurkunpään anatomiset muutokset sekä suureneva kieli aiheuttavat kuorsausta ja uniapneaa, ja ääni madaltuu. Nivelsäryt ovat tavallisia. Yleisoireita ovat hikoilu, päänsärky ja väsymys. Vaikka lihasmassa kasvaa, potilaat kärsivät erityisesti proksimaalisten lihasten voimattomuudesta ja helposti väsymisestä. Aikaa myöten nenä, leuka, otsa, kädet ja jalat kasvavat ja sormukset, kengät ja hatut käyvät pieniksi.” 3)

Vajaatuotannon oireet: ”Lapsella sen puute johtaa lyhytkasvuisuuteen.” 2)  ”Aikuisilla kasvuhormonin puutteeseen liittyy epäsuotuisia muutoksia seerumin rasva-arvoissa, hyytymistekijöissä, luuston mineraalitiheydessä ja fyysisessä suorituskyvyssä. Kasvuhormonin puutteesta kärsivät ovat usein jonkin verran ylipainoisia ja rasvakudoksen osuus on suurentunut lihaskudoksen kustannuksella. Kasvuhormonin puute voi aiheuttaa myös henkisiä oireita kuten väsymystä, voimattomuutta ja aloitekyvyttömyyttä.” 1)

 

Lisämunuaisen toimintaa säätelevät hormonit (ACTH)
Tehtävä: ”ACTH on välttämätön lisämunuaisen kortisolin eritykselle. Kortisoli on elintärkeä hormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä tarvitaan aina, mutta erityisesti erilaisissa stressitilanteissa. Kortisoli osallistuu mm. verenpaineen ja elimistön sokeritasapainon säätelyyn.” 1)

Liikatuotannon oireet: ”Yleisin syy Cushingin oireyhtymään on pieni rauhaskasvain aivolisäkkeessä, joka tuottaa liikaa ja jatkuvasti ACTH-hormonia, joka piiskaa lisämunuaisen kuorikerrosta tuottamaan liikaa kortisolia. Oireet kehittyvät hiljalleen kuukausien ja joskus vuosien kuluessa. Varhaisia oireita on lihasheikkous, esimerkiksi tuolilta ylös nousu tuntuu aikaisempaa vaikeammalta. Iho ohenee ja siihen ilmaantuu herkästi mustelmia. Paino alkaa nousta, ja rasvakudosta kertyy etenkin vyötärön seutuun. Kasvot pyöristyvät (kuukasvot) ja alkavat punoittaa. Naisilla on kuukautishäiriöitä ja karvoitus saattaa lisääntyä, miehillä sukuvietti laimenee. Liika kortisoli vaikuttaa laajasti aineenvaihduntaan. Sen seurauksena kehittyy herkästi tyypin 2 diabetes, verenpaine kohoaa ja hiljalleen kehittyy luukato.” 7)

Vajaatuotannon oireet:  ”ACTH:n puutos johtaa lisämunuaisten vajaatoimintaan.” 2) ”ACTH:n puutteessa lisämunuaisten kortisolituotanto vähenee. Se ilmenee voimattomuutena, väsymyksenä, ruokahalun puutteena ja laihtumisena. Joskus esiintyy myös pahoinvointia ja oksentelua. Sairaus on hoitamattomana vaarallinen.” 1)
 

Kilpirauhasen toimintaa säätelevät hormonit (TSH eli tyreotropiini)
Tehtävä:  ”Tyreotropiini lisää kilpirauhashormonin tyroksiinin erittymistä kilpirauhasessa. Tyroksiini kiihdyttää aineenvaihduntaa. Lisäksi se osallistuu energiatasapainon, kasvun, kehityksen ja keskushermoston aktiivisuuden säätelyyn.” 1)

 

Liikatuotannon oireet: ”Oireet johtuvat liiallisen kilpirauhashormonin aiheuttaneesta kiihtyneestä aineenvaihdunnasta. Potilas hikoilee herkästi, laihtuu, sydämen syke on kiihtynyt, usein suolen toiminta kiihtyy ja esiintyy ripulia. Toiminta (puhe, liikehdintä ym.) saattaa muuttua tavallista vilkkaammaksi. Kunto huononee ja väsyttää tavallista enemmän. Oireet syntyvät asteittain viikkojen ja kuukausien aikana.” 8)

Vajaatuotannon oireet: ”TSH:n puute aiheuttaa kilpirauhasen toiminnanvajauksen, joka ilmenee väsymyksenä, viluisuutena, kasvojen turvotuksena, painonnousuna ja sydämen sykkeen hidastumisena”. 1) ”Hypotyreoosin oireet ovat samat, olipa sen syy itse kilpirauhasessa tai aivolisäkkeessä. Hypotyreoosin klassiset oireet ovat väsymys, palelu, ummetus ja hidas syke. Oireet vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Oireita voivat olla: Iho muuttuu kuivaksi, karheaksi, kalpeaksi ja viileäksi. Hiukset käyvät kuiviksi ja hauraiksi ja ne lähtevät entistä herkemmin. Kynnet käyvät hauraiksi ja kasvavat hitaasti. Painon nousua esiintyy usein nesteen kertymisen vuoksi. Oirekuvaa hallitsee usein väsymys. Henkiset toiminnot ja puhe hidastuu. Aloitekyvyttömyys on tavallista ja muistihäiriöitä esiintyy. Masennusta voi esiintyä. Lihasten jäykkyys ja särky ovat tavallisia ja liikkeet käyvät hitaiksi. Lämmöntuotanto vähenee ja ruokahalu ja kylmänsieto heikkenevät, hikoilu vähenee. Perusaineenvaihduntanopeus pienenee ja peruslämpö alenee. Tunnusomaista hypotyreoosille on aineenvaihdunnan yleinen hidastuminen. Lipidien aineenvaihdunta hidastuu, poistuminen enemmän kuin rakentuminen, jolloin seurauksena on sekä kolesterolin että triglyseriedien pitoisuuden suurentuminen seerumissa.” 3)

 

Gonadotropiinit FSH ja LH (sukupuolirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja)
FSH:n ja LH:n tehtävät: ”Nämä hormonit ovat miehillä ja naisilla samanlaiset. Miehillä ne säätelevät kivesten mieshormonin testosteronin tuotantoa ja siittiöiden kehitystä. Naisilla ne säätelevät munasolujen kypsymistä munasarjoissa ja naishormonien eli estrogeenin ja keltarauhashormonien tuotantoa. LH:n ja FSH:n yhteisvaikutukset ovat keskeiset munasarjojen ja kivesten normaalille hormonituotannolle.” 1)
FSH:n ja LH:n vajaatuotannon oireet:Näiden hormonien puute aiheuttaa naisille kuukautiskierron häiriöitä ja lapsettomuutta. Miehillä sukupuolihormoneja säätelevien hormonien puute aiheuttaa hedelmättömyyttä, sukupuolisen vietin heikkenemistä, erektiovaikeuksia ja impotenssia.” 1)

 

Vasopressiini eli vesihormoni
Tehtävä: ”Vesihormoni on pieni yhdeksästä aminohaposta koostuva valkuainen, joka erittyy verenkiertoon aivolisäkkeen takalohkosta. Sen eritystä säätelee joka hetki veren suolapitoisuus: suolapitoisuuden suurentuessa vesihormonin eritys kiihtyy ja suolapitoisuuden laskiessa normaalia pienemmäksi vesihormonin eritys estyy täysin. Vesihormonin eritystä lisäävät veren suolapitoisuudesta riippumatta myös monet lääkkeet, kipu, pahoinvointi, pieni veren sokeripitoisuus ja verenpaineen äkillinen lasku. Vesihormoni avaa munuaisten kokoojaputkiston soluissa olevat vesikanavat, jolloin munuaiset keräävät vettä takaisin elimistöön ja virtsa väkevöityy. Yksinkertaistaen vesihormoni säätelee vesihanan aukioloa.” 9)

Vajaatuotannon oireet: ”Vesihormonin puutteessa veden eritys lisääntyy, virtsamäärät kasvavat ja ja janontunne voimistuu.” 1)

 

Oksitosiini
Tehtävä
: ”Oksitosiinilla on merkitystä synnytyksen käynnistymisessä ja imetyksessä.” 1)

 

Lainatut lähteet toukokuussa 2016:

1)  Suomen endokrinologiyhdistys r.y:n potilasohjeet: Aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi, 9.2.2014 Pirjo Nuutila

2)  Duodecimin terveyskirjasto: Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi), Lääkärikirja Duodecim, 2.5.2016, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.

3)  Kustannus Oy Duodecimin kirja: Matti Välimäki, Timo Saine, Leo Dunkel: Endokrinologia. 2.painos 2009,

4)  Paavo Pääkkösen luentomateriaali Mitä on endokrinologia? 27.9.2012

5)  Duodecimin terveyskirjasto: Prolaktinooma (maitohormonia tuottava kasvain), Lääkärikirja Duodecim, 2.5.2016, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.

6)  Duodecimin terveyskirjasto: Akromegalia, Lääkärikirja Duodecim, 5.10.2015, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.

7)  Duodecimin terveyskirjasto: Cushingin oireyhtymä (kortisolin liikatuotanto) Lääkärikirja Duodecim, 2.5.2016, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.

8)  Duodecimin terveyskirjasto: Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyeroosi, ”myrkkystruuma”) Lääkärikirja Duodecim, 25.11.2015, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

9)  Suomen endokrinologiyhdistys r.y:n potilasohjeet: Diabetes insipidus eli vesitystauti, 30.6.2013 Timo Sane