Aivolisäkkeen kasvaimet

Aivolisäkesairauksien syynä on yleensä kasvain aivolisäkkeessä ja tieto sairaudesta aiheuttaakin potilaalle tavallisesti melkoisen alkujärkytyksen. Alkuvaiheen tietämättömyys on usein pahinta. Päässä sijaitseva kasvain kuulostaa kuolemantuomiolta, mutta sitä se ei ole. Aivolisäkkeen kasvain on lähes aina hyvänlaatuinen eli se ei ole syöpää eikä se tuota etäpesäkkeitä. Aivolisäkekasvaimen kanssa voi useimmiten elää melko normaalia elämää, mutta sairauden hoitaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Aivolisäkekasvain ei ole neurologinen sairaus, vaikka mahdollisen leikkaushoidon yhteydessä neurokirurgia tarvitaankin. Sairaus kuuluu endokrinologian alaan, joka on umpirauhasia ja niiden erittämiä hormoneja tutkiva tieteenala.

”Aivolisäkkeessä esiintyy rauhaskasvaimia, joita kutsutaan adenoomiksi.” 1) ”Aivolisäkkeessä voi olla monenlaisia kasvaimia, pieniä ja suuria, mutta ne ovat aina hyvänlaatuisia eivätkä leviä sieltä muualle. Kasvaimet aiheuttavat oireita kolmella tavalla. Niissä voi syntyä liikaa jotain aivolisäkehormonia, ne voivat estää normaalin hormonin erityksen tai ne voivat suuren kokonsa vuoksi aiheuttaa päänsärkyä ja näköhäiriöitä. Kasvaimet voivat myös olla oireettomia ja löytyä sattumalta pään kuvantamistutkimusten yhteydessä.” 2)

”Aivolisäkekasvaimet ovat tavallisia, useimmiten oireettomia ja sattumalöydöksiä. Ruumiinavauksissa sattumalöydöksenä jopa 20%:lla vainajista. Osuus kaikista kallonsisäisistä kasvaimista 10-15%.” 3)

”Tavallisimmat aivolisäkekasvaimet ovat aivolisäkkeen soluista lähtöisin. Rauhaskasvaimet ovat aina hyvänlaatuisia. Näiden lisäksi aivolisäkkeessä voi olla monenlaisia muita harvinaisia synnynnäisiä tai hankinnaisia kasvaimia ja kasvaimen tapaisia muodostumia. Kasvainten syntytapaa ei tunneta, mutta ne voivat joskus olla periytyviä.” 2)

”Aivolisäkkeen kasvaimen kaltaiset tilat: aivolisäkkeen tulehdukset, Rathken taskun kysta, lukinkalvon kysta, tyhjän sellan oireyhtymä, verisuonipullistuma, sarkoidoosi, histiosytoosi X.” 5)

”Mykkiä kasvaimia (eivät tuota hormoneja) on monenlaisia. Tavallisimmat niistä ovat toimimattomia rauhaskasvaimia, mutta monenlaisia muitakin on.” 2) ”Aivolisäkkeen toimimaton kasvain: kraniofaryngeooma, meningeooma, germinooma, dermoidikasvain, hamartooma, teratooma, kordooma ja muu kasvaimen etäpesäke.” 5)

Oireet

”Aivolisäkkeen kasvaimet ovat erikokoisia ja –näköisiä. Yksi tuottaa yhtä hormonia, toinen toista, kolmas ei mitään. Siksi myös potilaiden oireet vaihtelevat.” 2) ”Aivolisäke tuottaa monia hormoneja. Useimmat kasvaimiin liittyvät oireet johtuvat aivolisäkkeen jonkin hormonin liikatuotannosta. Oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä hormonia kasvain tuottaa.” 1)

”Pienet kasvaimet havaitaan vain, jos ne tuottavat hormoneja tai sitten ne löytyvät sattumalta muiden aivotutkimusten yhteydessä.” 2)  ”Jos aivolisäkkeen kasvain on iso, se painaa ympäröiviä kudoksia. Sen seurauksena muiden aivolisäkehormonien tuotanto häiriintyy ja kehittyy aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Toinen tyypillinen ison kasvaimen seuraus ovat näköhäiriöt, jotka johtuvat lähellä olevan näköhermon vaurioitumisesta.” 1)  ”Suuret kasvaimet voivat aiheuttaa myös paikallisia oireita, päänsärkyä ja näköhäiriöitä. Näköhäiriöt johtuvat siitä, että kasvain painaa aivolisäkkeen yläpuolella olevaa näköratojen risteystä. Tavallisimmat näköhäiriöt ovat näkökentän kaventuminen ja näön hämärtyminen.” 2) ”Isompia kasvaimia kehittyy varsinkin silloin, kun kasvain ei eritä mitään hormonia. Tällöin ei ilmene hormonien liikakerityksen aiheuttamia oireita, jolloin kasvainta ei aikaisessa vaiheessa osata epäillä.” 1)

Luokittelu

”Koon mukaan:

  • Mikroadenooma <10mm
  • Makroadenooma > 100m” 4)

adenoomat

 

 

 

 

 

”Toiminnan mukaan:

  • Hormonaalisesti toimimaton (=nollasolu adenooma) tavallisin
  • Hormonaalisesti aktiviinen: prolaktinooma, kortikotropinooma (ACTH), kasvuhormonia tuottava adenooma, tyreotropinooma (TSH), Gonadotropinooma (LH; FSH) ” 3)

”Kasvutavan mukaan:

  • Intrasellaarinen
  • Suprasellaarinen
  • Invasiivinen” 4)

Tutkiminen

”Tutkimusten tarkoituksena on selvittää, mistä kasvaimesta on kysymys; tuottaako se jotain hormonia, miten muu aivolisäke toimii, ja minkä kokoinen kasvain on. Tärkeää on niin ikään tietää, onko kasvain pieni ja paikallinen vai kasvaako se alaspäin kitaluun onteloon tai ylöspäin näköratojen risteykseen.” 2)

”Aivolisäkkeen ja kasvaimen hormonituotanto voidaan selvittää yksinkertaisten verinäytteiden avulla. Ensivaiheessa selvitetään se, että seerumin kortisoli-, tyroksiini-, sukupuolihormoni- ja maitohormonitasot ovat normaaleja. Kasvaimen koko tutkitaan magneettikuvauksen tai tietokonekerroskuvauksen avulla. Jos kasvain on suuri, tutkitaan vielä näkökentät, sillä niistä nähdään, painaako kasvain aivolisäkkeen yläpuolella olevia näköhermoja.” 2)

Hoito

”Kasvaimia voidaan hoitaa monella tavalla, lääkkeiden, leikkauksen ja sädehoidon avulla. Aina kasvaimia ei tarvitse hoitaa lainkaan, ainoastaan seurata, etenkään silloin, kun kasvain on pieni ja löytyy sattumalta. Hoidon valinta riippuu kasvaimen laadusta, potilaan iästä ja monesta muusta asiasta ja siksi hoito on aina yksilöllinen.” 2)

”Lääkehoidosta ei yleensä ole hyötyä, mutta hormonien puute korvataan hormonihoidolla.” 2) ”Pienet prolaktinoomat voidaan hoitaa lääkkeillä.” 1) ”Suuret kasvaimet yleensä leikataan ja hoitoa voidaan täydentää sädehoidon avulla. Pienet kasvaimet voidaan yleensä poistaa kokonaan kerralla. Jos kasvain on suuri, sen poistaminen kokonaan ei yleensä onnistu. Jatkohoitona on tällöin lääke- tai sädehoito tai joskus uusi leikkaus.” 2)
”Adenooman operatiivinen hoito: Transfenoidaalinen tähystysoperaatio 90%. Transkraniaalinen operaatio kyseeseen jos kasvain iso, lateraalinen, eikä sellan sisällä ole merkittävää kasvua. Operatiivinen hoito harkitaan kaikilla paitsi prolaktinoomalle. Leikkaus kiireellinen, jos näkö on uhattuna.” 4)

 

Lisää tietoa hoidosta:

Artikkeli Aivolisäkkeen kasvainten hoito

Kiireettömän hoidon perusteet: Aivolisäkkeen (hypofyysin) hyvänlaatuinen kasvain (neurokirurgia)

Kasvain aivolisäkkeessä, Suomen Endokrinologiyhdistys ry 10.7.2013, Camilla Schalin-Jäntti

Sellan alueen kuvantaminen

Lainatut  lähteet  kesäkuussa 2016:

1) Aivolisäkkeen kasvaimet, Lääkärikirja Duodecim 2.5.2016, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

2) Kasvain aivolisäkkeessä, Suomen Endokrinologiyhdistys ry 10.7.2013, Camilla Schalin-Jäntti

3)  Aivolisäkekasvainten diagnosointi ja hoito –luento 26.10.2013, LL Ulla Kiviniemi Sisätautien endokrinologian erikoislääkäri

4) Aivolisäkekasvaimet endokrinologin näkökulmasta –luento 24.3.2012 Vesa Ilvesmäki

5) Mitä on endokrinologia? –luento 27.9.2012 Paavo Pääkkönen

Sanasto:

adenooma = hyvälaatuinen rauhaskasvain

hankinnainen = ei perinnöllinen, ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama sairaus, oire (”hankittu” sairaus)

intrasellaarinen =  turkinsatulassa (aivolisäkekuopassa)

invasiivinen =  tunkeutuva, leviävä

lateraalinen = sivulla tai kauempana keskiviivasta sijaitseva

mikroadenooma = alle 10 mm kokoinen kasvain

makroadenooma = 10 mm tai suurempi kasvain

neurologia = Neurologia eli hermotautioppi on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja.

neurokirurgia = Neurokirurgia on lääketieteen ala, joka on erikoistunut keskushermoston (selkärangan ja aivojen) kirurgiseen hoitoon.

suprasellaarinen = turkinsatulan yläpuolinen (aivolisäkekuopan yläpuolinen)

transfenoidaalinen = nenän kautta tehtävä leikkaus

transkraniaalinen = kallon läpi kulkeva (kallon sisäinen leikkaus)

turkinsatula = kitaluun yläpinnalla sijaitseva turkinsatula-niminen syvennys (aivolisäkekuoppa), jossa sijaitsee aivolisäke.