(Juttu julkaistu jäsenlehden numerossa 4/2017)
Potilaan oikeuksista säädetään laissa ja laki koskee koko terveydenhuoltoa. Laki antaa potilaalle oikeuden:
- Hoitoon pääsyyn hoitotakuun mukaisessa ajassa
- Hyvään kohteluun ja hoitoon yhteisymmärryksessä sinun kanssasi
- Käyttää suomen tai ruotsin kieltä, mahdollisuuksien mukaan muuta äidinkieltäsi
- Tietoon terveydentilastasi, hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista
- Tarkistaa omat potilaskertomustietosi ja tarvittaessa pyytää oikaisua niihin
- Terveystietojesi salassapitoon
- Mahdollisuuden keskusteluun hoitovaihtoehdoista
- Hoidosta kieltäytymiseen
- Hoitotahtosi toteutumiseen
- Kun olet hoidossa
Voit edistää hoitosi turvallisuutta monella tavalla. Tärkeää on, että kerrot hoitohenkilökunnalle tarpeeksi omasta tilanteestasi, koska sinulla on paras tietämys omasta sairaushistoriastasi. Keskustele sairaudestasi ja oireistasi lääkärin ja muiden hoitoosi osallistuvien kanssa. Kun olet hoidossa, varmista että henkilöstöllä on oikeat ja riittävät tiedot sinusta, esimerkiksi perussairautesi, lääkityksesi, mahdollinen raskautesi, imetyksesi tai allergiasi. Varmista, että henkilötietosi pitävät paikkansa.
Valmistaudu käyntiisi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Mieti mistä asioista haluat keskustella ja tarvittaessa kirjoita ne muistiin, jotta mikään mielestäsi oleellinen asia ei unohtuisi. Voit myös pyytää omaistasi tai läheistäsi tueksi. Voi olla hyvä, että keskustelulla on useampi kuulija silloin, kun saat tärkeää tietoa hoidosta ja toimenpiteistä. Näin sinulla on joku, jonka kanssa voit keskustella käynnin jälkeen ja jolta saat tukea.
Sinulla on potilaana oikeus hoitosuunnitelmaan, jota terveydenhuoltolaki edellyttää kiireettömässä hoidossa. Pyydä rohkeasti hoitosuunnitelmaa, mikäli sinulla on yksikin pitkäaikaissairaus. Hoitosuunnitelman avulla voidaan koordinoida eri sairauksiesi hoidot turvallisesti ja varmistaa hoitojesi yhteensopivuus ja toteutus. Potilas ja terveydenhuollon ammattihenkilöt laativat hoitosuunnitelman yhdessä. Hoitosuunnitelmaasi kootaan tiedot kaikista terveysongelmistasi sekä sinulle suunniteltu hoito. Hoitosuunnitelmaan kirjataan: diagnoosi, hoidon tarve ja tavoite, työnjako, hoidon toteutus ja keinot, seuranta ja arviointi sekä lääkitys. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista itse huolehdit.
Kun tarvitset jatkohoitoa, sinulle tehdään jatkohoito- ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Ne laaditaan aina yhteistyössä sinun kanssasi. Näin varmistetaan jatkohoitosi sujuminen. Ole aktiivisesti mukana jatkohoitosuunnitelmasi tekemisessä ja kysy rohkeasti, jos jokin asia askarruttaa mieltäsi. Kerro omat toiveesi jatkohoidon järjestämisestä. Voit halutessasi ottaa omaisen tai läheisen mukaan jatkohoidon suunnitteluun.
Säilytä hoitoselosteesi (epikriisi) ja reseptisi. Epikriisi on hoidon päätyttyä laadittu selostus taudin kulusta ja hoidosta. Noudata kaikkia saamiasi lääkitys-, hoito-, hygienia- ja ravitsemusohjeita.
Pyydä tarvittaessa kaikki ohjeet kirjallisina. Kysy, mihin voit ottaa tarvittaessa yhteyttä. Kerro, jos et ymmärrä jatkohoito-ohjeita. Jos et ymmärrä termejä, kysy niin monta kertaa, että ymmärrät. Kerro, jos epäilet, että hoidon tai lääkityksen toteutuksessa tai pärjäämisessä tulee ongelmia. Sinun tulee saada opetusta ja ohjausta siitä, kuinka itse hoidat sairauttasi. Pyydä ohjeet, jos hoitosi siirretään toiseen paikkaan, esimerkiksi terveyskeskukseen.
Potilaan läheiselle
Omaiset ja läheiset ovat tärkeä tuki potilaalle ja hoitohenkilöstölle, varsinkin silloin, kun potilas ei itse pysty osallistumaan hoitoonsa. Kun potilaana on lapsi tai muistisairas vanhus, hoitohenkilöstön ja potilaan läheisten yhteistyö on erityisen tärkeää. Voit olla suurena apuna läheisesi turvallisen hoidon varmistamisessa. Keskustele aktiivisesti hoitohenkilökunnan kanssa ja kerro näkemyksesi läheisesi tilasta ja hoidon onnistumisesta.
Varmista läheiseltäsi, toivooko hän sinun saavan tietoa sairaudestaan. Hoitohenkilöstöllä täytyy yleensä olla potilaan suostumus, jotta sinulle voidaan antaa tietoa hänen terveydentilastaan. Lapsen huoltajilla on yleensä oikeus saada tietoa lapsen terveydentilasta. Jos lapsi on riittävän kypsä päättämään omasta hoidostaan, hoitohenkilöstö ei saa ilman hänen lupaansa luovuttaa hänen terveydentilaansa koskevia tietoja edes huoltajalle.
Potilaan tarkastusoikeus tietoihinsa sekä niiden korjaaminen
Jokaisella on lähtökohtaisesti salassapitosäännöksistä riippumatta oikeus saada tietää, mitä häntä itseään koskevia tietoja on talletettuna henkilörekisteriin. Pyyntö esitetään omakätisesti allekirjoitetulla lomakkeella tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona.
Tietojen virheellisyyttä arvioidaan suhteessa ko. henkilörekisterin käyttötarkoitukseen. Potilasrekisterin käyttötarkoitus on potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaaminen. Ratkaisevaa on potilastietojen tallettamishetkellä vallinnut käsitys. Jos tieto vastaa sitä käsitystä, mikä on vallinnut tiedon tallettamishetkellä, ei sitä voida katsoa potilasrekisterin käyttötarkoituksen kannalta virheelliseksi, vaikka esimerkiksi olosuhteet sittemmin olisivat muuttuneet tai esimerkiksi annettu diagnoosi myöhemmin todetaan vääräksi.
Potilasrekisterin käyttötarkoituksen kannalta alun perinkin tarpeettomat tiedot tulee poistaa potilasrekisteristä. Esimerkiksi valitus- ja kantelukirjelmät sekä vastaavat asiakirjat, rekisteröityä leimaavat tiedot tai muut epäasialliset merkinnät.
Potilasasiakirjoissa olevien tietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain 29 §:ää. Potilasasiakirjamerkintöjen korjaaminen tulee tehdä siten, että alkuperäinen ja korjattu merkintä ovat myöhemmin luettavissa. Korjauksen tekijän nimi, virka-asema, korjauksentekopäivä ja korjauksen peruste tulee merkitä potilasasiakirjoihin. Jos potilasasiakirjoista poistetaan potilaan hoidon kannalta tarpeeton tieto, potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkintä siitä, sen tekijästä ja poistamisajankohdasta.
Hoitopaikan valinta
Kiireellistä hoitoa on annettava potilaalle hänen asuinkunnastaan riippumatta. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnasta säädetään terveydenhuoltolaissa. Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Hoitopaikka on hyvä valita niin, että se vastaa parhaiten niitä tarpeita, joita hoito edellyttää. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta. Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä.
Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Yleensä hoitopaikkasi on oman alueesi erikoissairaanhoidon sairaala. Voit valita myös muun sairaalaan suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oikeuksiesi turvaamiseksi tai jos se on muuten tarpeen parhaan mahdollisen hoidon saamiseksi. Potilaalla on hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Jatkohoitoon ohjataan aiemmin hoitaneelle lääkärille tai sairaanhoitajalle aina, kun se hoidon tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista.
Potilasasiamies
Potilasasiamiehen apu on oltava käytettävissä jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, kuten terveyskeskuksissa, keskussairaaloissa, yksityisillä terveysasemilla sekä toimintayksiköissä, joissa tarjotaan terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi vanhainkodeissa. Potilasasiamies antaa tarvittaessa sinulle tai läheisellesi tietoa oikeuksistasi ja asemastasi sekä on velvollinen avustamaan muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa. Potilasasiamies ei kuitenkaan ota kantaa hoidon laatuun.
Potilasasiamiehen yhteystiedot saat hoitolaitoksesta. Yleensä hoitopaikkasi on oman alueesi erikoissairaanhoidon sairaala. Voit valita myös muun sairaalaan, suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oikeuksiesi turvaamiseksi tai jos se on muuten tarpeen parhaan mahdollisen hoidon saamiseksi. Hoitopaikan valitset yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärisi kanssa niin, että se vastaa niitä tarpeita, joita hoitosi edellyttää.
Voiko hoidosta valittaa?
Mikäli hoidossasi ilmenee epäselvyyttä tai olet tyytymätön hoitoosi, asia kannattaa ottaa mahdollisimman pian puheeksi hoitavan lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. Asian selvittäminen hoidon kuluessa on helpompaa kuin jälkikäteen ja monia asioita voidaan vielä korjata tai muuttaa.
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä (noin kuukauden sisällä). Muistutuksen kohteita ovat esim. henkilöstön käytös, hoidon laatu (komplikaatiot), hoidon saatavuus, odottaminen (kun hoitoa toteutetaan), tilat ja mukavuudet sekä omaisuuden säilytys (hukatut tavarat).
Sinun on mahdollista tehdä myös kantelu, joka on valvontaviranomaiselle tehtävä ilmoitus mahdollisesta lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä tai muusta epäasianmukaisuudesta. Valvontaviranomaisia ovat hoitopaikkaasi valvova aluehallintovirasto ja Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto).
Aluehallintovirastot (AVI) ohjaavat ja valvovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja toimintayksikköjä toimialueellaan ja ovat ensisijaisia valvontaviranomaisia alueellaan. Kantelusta tehdään selvityspyyntö kantelun kohteelle. AVI tekee aina kantelusta kirjallisen päätöksen, joka toimitetaan asianosaisille. Päätöksessä selvitetään asia, tehdään ratkaisu ja perustellaan. Päätöksillä tulisi olla toimintaa kehittävä vaikutus, mutta sillä ei määrätä korvauksia, tehdä hoitopäätöksiä, muuteta tehtyjä päätöksiä tai määrätä kantelun kohdetta.
Valvira käsittelee vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät vakavat asiat erityisesti silloin, kun kysymyksessä on: Periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia. Epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen. Oikeuslääkärin tekemään kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä asia. Asia, joka saattaa edellyttää turvaamis- tai kurinpitotoimenpiteitä. Asia, jota aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.
Potilasvahinkolaki
Potilasvahinkolaki on vuodelta 1987 ja 1999, siihen on tulossa uudistus 2019. Potilasvahinkolain puitteissa ei etsitä syyllistä, vaan korvataan aiheutunut henkilövahinko rahalla, nopealla ja yhdenmukaisella korvauskäsittelyllä, joka pyrkii välttämään oikeudenkäyntejä. Potilasvahinkolaki vahvistaa potilaan asemaa ja on myös henkilökunnan turva.
Potilasvakuutuskeskus (PVK)
Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. PVK ratkaisee potilasvahinkolain perusteella, onko vahinko potilasvakuutuksesta korvattava. Potilasvakuutuskeskus on vakuutuslaitos ja käsittelee vain vakuutusasioita.
Korvauksen hakemiseksi on täytettävä potilasvahinkoilmoitus. Vahinkoilmoitukseen kirjataan: Hoitolaitos tai hoitolaitokset, joiden toiminnasta vahingon katsotaan aiheutuneen sekä jatkohoitopaikat. Kuvaus vahingosta, mistä henkilövahingosta korvausta vaaditaan. Vahinkoilmoitukseen ei liitetä kuitteja tai muutakaan selvitystä maksetuista maksuista. Ilmoituslomake löytyy pvk.fi –sivulta. Sen voi tulostaa ja lähettää PVK:lle postitse tai sähköisesti. Ilmoitusta ei vielä voi täyttää nettisivuilla.
Vahinkoilmoituksen tietojen perusteella hankitaan tarvittavat selvitykset ja asian päätös perustuu puolueettoman asiantuntijalääkärin arvioon. Asiasta annetaan kirjallinen korvauspäätös. Jos asia todetaan korvattavaksi potilasvahingoksi, toisessa vaiheessa selvitetään maksettavien korvausten suuruus erikseen.
Korvausperusteet ovat: hoitovahinko, infektiovahinko, tapaturmavahinko, sairaanhoitolaitteen tai -välineen vika, palovahinko, lääkkeen toimittamisvahinko tai kohtuuton vahinko. Jonkun korvausperusteista on täytyttävä, jotta vahinko voidaan korvata ja korvausta voi saada vain kertaalleen, vaikka useampi peruste täyttyisi.
Korvausta on yleensä haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää sen sattumisesta.
Potilasvakuutuksesta ei korvata:
- Hoidosta aiheutuneita puhtaita taloudellisia vahinkoja.
- Muille kuin potilaalle aiheutuneita vahinkoja (poikkeuksena läheisten korvaukset erityistilanteissa).
- Esimerkiksi hoitohenkilökunnan huonosta käytöksestä aiheutunutta mielipahaa tai muutakaan sinänsä epäasianmukaista toimintaa, jollei siitä ole aiheutunut henkilövahinkoa.
- Potilaan oikeuksien rikkomista –potilasinformaatio.
Suomen keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö
Vakuutus kattaa vahingot, kun vakuutukseen liittynyt tuotteen valmistaja, maahantuoja tai markkinoija on luovuttanut lääkkeen Suomessa kulutukseen tai tekee itse kliinistä lääketutkimusta Suomessa tai myötävaikuttaa tällaisen tutkimuksen tekemiseen. Henkilön lääkevahinkona pidetään, kun se johtuu lääkkeen käytöstä lääkkeenä, tutkimuslääkkeestä tai verivalmisteen käytöstä hoitotarkoituksessa.
Vakuutuksesta korvattavat vahingot: henkilövahingot, työkyvyttömyys, joka on kestänyt vähintään 14 päivää, Pysyvä ruumiinvamma tai sairaus tai kuolema. Kustannukset ja ansionmenetys korvataan, mikäli ne ylittävät 85 euroa
Korvaus haetaan tekemällä vahinkoilmoituslomake (www.lääkevahinko.fi) lääkevahinkovakuutusyhtiöön. Vahingosta tehdään vapaamuotoinen kuvaus, tärkeää on mainita lääkkeen nimi ja valmistaja/markkinoija sekä hoitolaitoksen nimi (kaikki, missä on hoidettu). Vakuutusyhtiö hankkii tarvittavat selvitykset (korvauksenhakijan valtuutuksella): potilasasiakirjat, muut tarvittavat asiakirjat ja tarvittaessa erikoislääkärin lausunto. Korvausta tulee hakea vuoden kuluessa siitä, kun korvausta vaativa sai tiedon lääkkeen aiheuttamasta vahingosta ja tästä vakuutuksesta, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluttua lääkkeen käytön lopettamisesta. Korvauskäsittely kestää yleensä jotain kuukausia (keskimäärin n 4kk).
Vakuutus ei korvaa kun:
- Vahinko on seuraus lääketieteellisesti välttämättömästä riskinotosta.
- Vahinko on kohtuudella siedettävä tai vähäinen.
- Lääkkeellä ei ole toivottua vaikutusta tai se ei ole tehonnut. Lääkettä on käytetty väärin.
- Lääkkeen määräämisessä, antamisessa tai toimittamisessa on tapahtunut virhe.
- Jos vahinko on potilasvakuutuksesta korvattava.
- Lääke on hankittu tai sitä on käytetty laittomasti.
- Lääke on hankittu ulkomailta.
Lähteet ja lisätietoa:
STM: Asiakkaan ja potilaan oikeudet
STM: Ohjeet hoitopaikan valintaan
Minilex: Lakiartikkeleja koskien potilas- ja lääkintäoikeutta