Muut aivolisäkkeen sairaudet

Aivolisäkkeen insidentalooma:

”Aivolisäkkeen insidentaloomalla tarkoitetaan sattumalta aivojen magneettikuvauksessa sivulöydöksenä havaittua aivolisäkkeen alueen muutosta, joita löytyy 10%:lla kuvatuista terveistä henkilöistä. Todetuista muutoksista noin puolet on 2-6mm:n suuruisia Rathken taskun kystia ja kolmannes mikroadenoomia. Makroadenoomia tai muita yli 10mm:n suuruisia kasvaimia todetaan sattumalta magneettikuvissa vain 0,2%:lla kuvatuista henkilöistä.” 1)

Diagnosointi&hoito: ”Pienissä insidentaloomissa (alle 10mm) vain seerumin prolaktiinin tutkiminen on todettu perustelluksi, muut hormonitutkimukset tehdään vain kliinisten oireiden perusteella. MRI uusitaan 1-2vuoden päästä. Jos kasvua ei ole, ei tarvita jatkoseurantaa, jos kasvua on tapahtunut, MRI 1-2vuoden välein. Pienet insidenaloomat eivät vaikuta aivolisäkkeen toimintaan. Ne kasvavat hyvin harvoin ja silloinkin hyvin hitaasti.” 1)

Diagnosointi&hoito: ”Suurissa insidentaloomissa (yli 10mm) määritetään kaikki aivolisäkkeen hormonit ja MRI uusitaan 6-12kk kuluttua. Jos kasvua ei ole, MRI ja hormonimääritykset uusitaan 1-2vuoden välein ja jos kasvua on, harkitaan leikkausta. Kookkaiden insidentaloomien hoidossa ja seurannassa menetellään samoin kuin makroadenoomien osalta. Mikäli kookkaan insidentalooman luonne on magneettikuvauksen perusteella epäselvä, transsfenoidaalisella leikkauksella voidaan selvittää muutoksen histologia.” 1)

Aivolisäkkeen varren sairaudet

”Aivolisäkkeen varressa voi ilmetä poikkeavia muutoksia niin lapsilla kuin aikuisilla. Kaikista muutoksista noin kolmannes on kasvaimia tai kasvaimenkaltaisia muutoksia, kolmannes synnynnäisiä muutoksia ja kolmannes edustaa inflammatorisia sairauksia.” 1)

”Lapsilla tavallisin muutos on erilaiset kehityshäiriöt (hypoplasia), histiosytoosi ja germinooma. Aikuisilla kyse on tavallisimmin tulehduksellisesta prosessista (infundibuloneurohypofysiitti), sarkoidoosista tai kasvaimesta. Jopa hypofyysiadenooma voi poikkeavasti sijaita aivolisäkkeen varressa.” 1)

Araknoidaalikysta

”Araknoidaalikystat ovat lukinkalvon nestekertymiä, jotka todennäköisesti ovat kehityshäiriöitä.” 2)

Oireet: ”Araknoidaalikystat voivat laajeta ja aiheuttaa näin paine- ja fokaalioireita, kallon muutoksia, epilepsiaa ja psyykkisiä oireita kystan sijainnin mukaan. Araknoidaalikysta saattaa olla myös kliinisesti oireeton satunnaislöydös.” 2)

Diagnosointi: ”Araknoidaalikystan diagnosointi perustuu TT-löydöksiin. Kuvassa kysta näkyy likvorin tiheyttä vastaavana aivojen ulkopuolisena leesiona.” 2)

Hoito: ”Araknoidaalikysta hoidetaan tarvittaessa kirurgisesti ja sekin voi uusiutua.” 1)

”Verrattuna keskivertoväestöön araknoidaalikystan esiintyminen on PMDoireyhtymässä tavallisempaa (15 % vs. 1 %). Araknoidaalikysta on lukinkalvon alainen kysta, joka voi joskus aiheuttaa keskushermosto-oireita, kuten päänsärkyä.” 3)

Duodecimin Kallonsisäiset Araknoidaalikysta –artikkeli http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1984_4_206-213.pdf

Germinoomat

”Germinoomat ovat peräisin itusoluista ja ne sijaitsevat usein suprasellaarisesti tai aivolisäkkeen varressa.” 1)

Oireet: ”Potilaat ovat usein nuoria ja ensioireena on useimmiten diabetes insipidus.” 1)

Diagnosointi: ”Magneettikuvauksessa kasvaimet tehostuvat voimakkaasti gadoliniumilla.” 1)

Hoito: ”Germinoomat ovat suhteellisen sädeherkkiä ja sädehoitoa käytetään, mikäli kasvainta ei saa täysin poistettua kirurgisesti.” 1)

Gonadotropinooma (LH:ta tai FSH:ta tuottava adenooma)

”Gonadotropinoomat eli gonadotropiinia tuottavat adenoomat löytyvät näennäisesti toimimattomien adenoomien joukosta sitä useammmin, mitä tarkemmin aivolisäkeadenooman luonnetta tutkitaan hormonimäärityksin tai immunohistokemiallisin värjäyksin. Tavallisimmin keski-iän ohittaneilla miehillä.” 1)

Oireet: ”Oireet ovat ikä- ja sukupuolisidonnaisia. Hormonaalisina oireina lapsilla ennenaikainen puberteetti, fertiili-ikäisillä naisilla munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä ja miehillä joskus hypogonadismi. Pituitaarinen apopleksia on erityisesti gonadotropinoomien ensioire. LH:ta tuottavat adenoomat suurentavat seerumin testosteronipitoisuutta ja aiheuttavat aknea ja ihon rasvoittumista.” 1)

Diagnosointi: ”Jos adenooma tuottaa FSH:ta, seerumin LH-pitoisuus on pieni ja sen tuottaessa LH:ta, seerumin FSH on puolestaan pieni. Gonadotropinoomat näkyvät aina magneettikuvauksessa. Näennäisesti toimimattoman adenooman hormonaalinen aktiviisuus voi paljastua TRH-kokeessa.” 1)

Hoito: ”Gonadotropinoomien ensisijainen hoito on transsfenoidaalinen leikkaus ja kasvaimen mahdollisimman täydellinen poisto. Mikäli kasvainkudosta jää leikkauksen jälkeen ja kasvainjäänne aiheuttaa hormonaalisia oireita, annetaan sädehoitoa. Täsmälääkettä gonadotropinoomiin ei ole.” 1)

Terveyskirjaston Gonadotropinooman kahdet kasvot –artikkeli http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92293.pdf

Hypofysiitit

”Hypofysiitit ovat harvinaisia vain aivolisäkkeen etulohkoon rajoittuneita tai myös aivolisäkkeen varren käsittäviä tulehduksellisia sairauksia. Jos tulehdus kohdistuu aivolisäkkeen varteen, käytetään nimitystä infundibuloneurohypofysiitti.” 1)

Oireet: ”Ensioireena päänsärky, näköoireet ja diabetes insipidus. Hyperprolaktinemia on 30%:lla potilaista. Eriasteista aivolisäkkeen etulohkon vajaatoimintaa.” 1)

Diagnosointi&hoito: ”Hypofysiittien diagnoosi perustuu taudinkuvaan ja magneettilöydöksiin, joiden perusteella voidaan potilasta hoitaa glukokortikoideilla ilman histologista diagnoosia. Transsfenoidaalisesti suoritetulla leikkauksella tai biopsialla saadaan tarvittaessa diagnoosi varmistettua, mikäli muutokset eivät korjaannu spontaanisti tai glukokortikoidihoidolla. Kirurgia on myös tarpeen hypofysiitin uhatessa potilaan näköä tai mikäli konservatiivinen hoito ei tehoa. Hormonikorvaushoito toteutetaan tarpeen mukaan. Hoitovastetta seurataan magneettikuvauksin 3-12kk:n välein.” 1)

Hypogomadismi = sukupuolihormonien vajaatoiminta

”Hypogonadismi tarkoittaa sukupuolirauhasten, miehellä kivesten ja naisella munasarjojen vajaatoimintaa tai alikehittyneisyyttä. Sekundäärisellä hypogonadismilla tarkoitetaan aivoperäistä, hypotalaamisista tai aivolisäkeperäisistä säätelyhäiriöistä johtuvaa sukupuolirauhasten toimintahäiriötä, sentraalista hypogonadismia.” 4)

Oireet pojilla/miehillä: ”Ennen murrosikää alkava hypogonadismi ilmenee murrosiän viivästymisenä sekä poikkeavina vartalon ja raajojen mittasuhteina (eunukoidismi). Murrosiän jälkeen alkavassa tai jatkuvassa hypogonadismissa sukupuolivietti ja potenssi ovat heikkoja, hedelmällisyys on todennäköisesti alentunut. Lihasmassa ja luun tiheys ovat tavallista pienempiä. Hypogonadismissa kivesten koko jää usein normaalia pienemmäksi.”  4)

Oireet tytöillä/naisilla: ”Ennen murrosikää alkava hypogonadismi aiheuttaa tytön murrosiän viivästymistä. Murrosiän jälkeen hypogonadismin tärkein oire on kuukautisten puuttuminen. Muita oireita ovat pienirintaisuus, emättimen kuivuus ja heikko sukupuolivietti. Hypogonadismiin liittyy myös naisella usein hedelmällisyyden laskua.” 4)

Diagnosointi: ”Mieshormonin puute todetaan määrittämällä verinäytteestä mieshormonin pitoisuus. Mikäli mieshormonin pitoisuus on pienentynyt, tutkitaan verikokein, onko häiriön perimmäinen syy kiveksissä tai aivolisäkkeessä. Tutkimuksia voidaan täydentää määrittämällä naissukuhormonin ja aivolisäkkeen erittämän maitohormonin, prolaktiinin pitoisuus. Usein kromosomitutkimuksesta on myös taudin määrittelyssä hyötyä. Jos syyksi paljastuu aivolisäkkeen sairaus, potilaalle tehdään aivolisäkkeen seudun magneettikuvaus.” 5)

Hoito:

Potilasohje: Miehen hypogonadismi Miehen hypogonadismi eli mieshormonin puutostila | Suomen Endokrinologiyhdistys ry

Hypotalamuksen sairaudet:

”Hypotalamuksen sairaudet aiheuttavat aivolisäkkeen eriasteista vajaatoimintaa, tunne-elämän häiriöitä, muistihäiriöitä, lämmön säätelyn häiriöitä, hallitsematonta syömistä ja siitä johtuvaa lihavuutta, janontunteen häviämistä, anoreksiaa, rakon toiminnan häiriöitä, uneliaisuutta ja jopa tajunnan häiriöitä. Hypotalaaminen sairaus voi myös käynnistää ennenaikaisen puberteetin. Oirekuva riippuu hypotalamuksen vaurion paikasta.” 1)

”Hypotalamusvaurion syynä voivat olla kasvaimet, verenkiertohäiriöt, infiltratiiviset sairaudet, geneettiset sairaudet tai keskushermoston infektiot. Myös leikkaus ja sädehoito voivat vaurioittaa hypotalamusta.” 1)

”Hypotalamusvaurion syyt eri ikäkausina: Lapsuus: Kraniofaryngeooma, Hamartooma, Germinooma, Histosytoosi X, Optikusglioomat, Sädehoito. Nuoruus: Kraniofaryngeooma, Histiosytoosi X, Kallovamma, Sädehoito. Aikuisikä: Verenkiertohäiriöt, Kallovamma, Inflammatoriset sairaudet, Glioomat, Meningeooma, Lymfooma, Sädehoito, Kraniofaryngeooma (harvoin).” 1)

Idiopaattinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi  (IHH)/ Kallmannin oireyhtymä

”Hypotalamuksen tai hypofyysin synnynnäiset tai hankinnaiset häiriöt johtavat gonadotropiinien erityksen pienentymiseen, mistä seuraa testosteroni- ja siittiötuotannon vähentyminen kiveksissä.” 1)

”Osalla GnRH:n puutteeseen liittyy hajunystyn ja hajukäämien kehityshäiriöstä johtuva hajuaistin täydellinen tai osittainen puute, jolloin historiallisesti tilaa on kutsuttu Kallmannin oireyhtymäksi. Potilaan hajuaistin ollessa normaali hypogonadismia kutsutaan idiopaattiseksi hypogonadotrooppiseksi hypogonadismiksi (IHH). Useat eri geenivirheet voivat aiheuttaa idiopaattisen hypogonadotrooppisen hypogonadismin.” 1)

Oireet: ”Aikuisena alkanut idiopaattinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi (AIHH)  manifestoituu normaalin puberteetin jälkeen, jolloin ilmaantuu libidon heikkeneminen ja infertiliteetti. Kivekset ovat joko normaalin tai lähes normaalin kokoiset.” 1)

Diagnosointi: ”Diagnoosi perustuu pienten seerumin gonadotropiinipitoisuuksien osoittamiseen sekä mataliin seerumin FSH:n ja LH:n tasoihin. Hypogonadotrooppinen hypogodanismi on hypofyysin vaurioitumisen tavallisin osaoire, ja siksi sellan seudun anatomian radiologinen kuvantaminen on ensiarvoisen tärkeää.” 1)

Hoito: ”Hypogonadotrooppista hypogonadismia sairastavalla miehellä käytetään gonadotropiinihoitoa, kun tavoitteena on lapsen teko, mutta muutoin riittää testosteronihoito.” 1)

Kallmannin oireyhtymä –artikkeli Kallmannin oireyhtymä (duodecimlehti.fi)

Kallovammat

”Hypotalamus ja aivolisäkkeen varsi voivat vaurioitua kallovammoissa, jotka aiheuttavat vaikean tai keskivaikean traumaattisen aivovaurion. Syynä on hypotalamuksen tai aivolisäkkeen verenvuoto, aivolisäkkeen iskeeminen vaurio tai aivolisäkkeen varren repeytyminen.” 1)

”Ensioire kallovamman aiheuttamasta aivolisäkkeen vauriosta on diabetes insipidus, joka ilmenee välittömästi aivovaurion jälkeen. Aivolisäkkeen etulohkon hormonien puutteen yleisyys aivovammojen yhteydessä riippuu siitä, tutkitaanko asiaa perusarvoin vai stimulaatiokokein. Poikkeuksellinen väsymys, alavireisyys, polyuria, amanorrea ja heikentynyt libido ovat oireita, joiden perusteella aivotrauman kokeneen potilaan aivolisäkkeen toiminta on aiheellista tutkia. Tarkka anamneesi aivolisäkkeen vajaatoimintaa diagnosoitaessa on tärkeää, sillä kallovamma on voinut syntyä useita vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen potilaan lääkäriin hakeutumista.” 1)

Kraniofaryngeooma:

”Kraniofaryngeooma on aivolisäkkeen lähellä kehittyvä hyvänlaatuinen aivokasvaintyyppi. Tavallisimmin siihen sairastuvat 5–10-vuotiaat lapset, mutta sitä esiintyy myös aikuisilla. Kraniofaryngeooma kattaa kaikista lapsilla todettavista aivokasvaimista viisi prosenttia.”  6)

Oireet: ”Kraniofaryngeooman ensioireita ovat näön heikentyminen, päänsärky ja lapsilla hidastunut pituuskasvu. Eriasteista aivolisäkkeen vajaatoimintaa todetaan 80%:lla potilaista. Kraniofaryngeooma voi olla myös lapsen lihavuuden syynä. ” 1) ”Kohonnut kallonsisäinen paine aiheuttaa potilailla päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua varsinkin aamuisin sekä tasapainovaikeuksia. Useimmilla potilailla esiintyy ongelmia näön kanssa, ja ne ovat usein pysyviä. Myös hormonaaliset ja neurologiset häiriöt jatkuvat usein hoidon jälkeen.” 6)  ”Kystan puhkeaminen ja nesteen pääsy ympäristön kudoksiin aiheuttaa kemiallisen aivokalvontulehduksen.” 7)

Diagnosointi: ”Kraniofaryngeooman erottaminen muista kystisistä kasvaimista voi olla radiologisesti vaikeata, mutta kasvainkalkit, endokrinologiset oireet ja hypotalaamiset oireet ovat kraniofaryngeoomassa tavallisempia kuin muissa kystisissä kasvaimissa.” 1) ”Magneettikuvassa näkyy onteloinen kasvain. Tietokonekuvauksissa näkyy myös kalkkeutumia 70%:lla. Aivolisäke on suurentunut puolella potilaista.” 7)

Hoito: ”Kraniofaryngeomma hoidetaan kirurgisesti kraniotomiateitse tehtävällä leikkauksella. Leikkaustulokseen vaikuttaa kasvaimen koko ja kasvutapa.” 1) ”Leikkauksessa poisto onnistuu 80%:ssa tapauksia. Sädehoito ei tepsi. Leikkauksen jälkeen potilailla on lihomistaipumus.” 7)  ”Taudin mahdollinen uusiutuminen tapahtuu yleensä kahden vuoden kuluessa leikkauksesta.” 6)

Wikipediassa Kraniofaryngeooma https://fi.wikipedia.org/wiki/Kraniofaryngeooma

Duodecimin Lasten aivokasvainten hoito –artikkeli Lasten aivokasvainten hoito (duodecimlehti.fi)

Meningeoomat

”Meningeoomista 6-10% sijaitsee sellan läheisyydessä ja ne ovat aikuisilla toiseksi yleisin syy suprasellaarisiin kasvaimiin. Hyvin harvoin ne sijaitsevat sellansisäisesti.” 1)

Oireet: ”Ensioireet ovat näön muutokset ja päänsärky, mutta ne voivat myös aiheuttaa aivolisäkkeen vajaatoimintaa.” 1)

Diagnosointi: ”Ne tehostuvat voimakkaasti gadoliniumilla.” 1)

Hoito: ”Meningeoomat hoidetaan kirurgisesti, mikäli  ne kokonsa ja sijaintinsa vuoksi tarvitsevat kirurgista hoitoa ja ovat pääosin poistettavia. Kirurgista hoitoa voidaan täydentää stereotaktisella sädetyksellä, jota voidaan käyttää jossain tapauksissa myös ensihoitona.” 1)

Pituitaarinen apopleksia

”Pituitaarisella apopleksialla tarkoitetaan aivolisäkkeen adenoomaan äkillisesti ilmaantuvaa verenvuotoa tai hemorragista infarktia. Mekanismina on verisuonispasmin aiheuttama infarkti tai verenkierron riittämättömyys kasvaimen kokoon nähden tai äkillinen muutos kasvainsolujen metaboliassa. Adenooma on useimmiten kookas ja voi olla toimiva tai toimimaton.” 1)

Oireet: ”Pituitaarisen apopleksian ensioireet: päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu, kaksoiskuvat, yläluomen roikkuminen, näön tarkkuuden heikentyminen, valonarkuus, sekavuus ja tajunnanhäiriöt.” 1)

Diagnosointi: ”Pituitaarinen apopleksia todetaan sellan alueen magneettikuvauksella.” 1)

Hoito: ”Ensihoitona aloitetaan välittömästi kaikille potilaille suuriannoksinen suonensisäinen deksametasonihoito. Päivystysluonteinen kasvaimen transsfenoidaalinen dekompressiokirurgia on aiheellinen, jos potilaan näkö on äkillisesti heikentynyt tai potilaalle on kehittynyt näkökenttäpuutoksia. Dekompressioleikkausta tulee myös harkita, mikäli potilaan oireet etenevät konservatiivisen hoidon aikana. Hoitoon kuuluu luonnollisesti myös muu aivolisäkkeen vajaatoiminnan korvaushoito. Alkuvaiheen hoidon jälkeen suunnitellaan kasvaimen leikkaus kiirettä, mikäli se on tarpeen. Silmälihaspareesit korjaantuvat lähes aina ja näkö sekä näkökenttämuutokset korjaantuvat suurella osalla potilaista. Aivolisäkkeen vajaatoiminta jää usein pysyväksi.” 1)

Pituitaarinen karsinooma

”Pituitaarisella karsinoomalla tarkoitetaan aivolisäkkeen etulohkosta lähtöisin olevaa kasvainta, joka metastasoi selkäydinnestetilaan tai muualle elimistöön. Ne ovat hyvin harvinaisia ja edustavat vain 0,1-0,2% kaikista aivolisäkekasvaimista.”

Diagnosointi: ”Toteamishetkellä ne muistuttavat invasiivisesti kasvavia makroadenoomia eikä niitä magneettikuvauksen perusteella voi eroittaa hyvänlaatuisesta makroadenoomasta. Osa on hormoniaalisesti aktiivisia, osa ei.Histologisesti ei ole mitään yksittäistä piirrettä, jonka perusteella aivolisäkekasvain voidaan luokitella varmuudella karsinoomaksi.” 1)

Hoito: ”Pituitaarisen karsinooman ennuste on yleensä huono – yli puolet potilaista kuolee vuoden kuluessa metastaasien toteamisesta ja keskimääräinen elinikä on ollut 2 vuotta. Kasvain uusiutuu leikkauksen jälkeen nopeasti ja sädehoidon käyttöä rajoittaa kasvaimen invasiivinen kasvutapa ja sen aiheuttama näköhermojen vaurio. Kokemukset solunsalpaajahoidosta ovat hyvin rajoitetut kasvainten harvinaisuuden vuoksi, mutta erilaisia lääkeyhdistelmiä on käytettä potilaiden hoidossa.”

Wikipediassa metastaasista eli etäpesäkkeestä https://fi.wikipedia.org/wiki/Et%C3%A4pes%C3%A4ke

Rathken taskun kysta:

”Rathken taskun kysta on kystinen kasvain, joka saa alkunsa aivolisäkkeen etu- ja takalohkon välisestä Rathken taskun jätteestä. Kysta syntyy luultavimmin jo sikiökautena ja se kasvaa hyvin hitaasti. Rathken taskun kysta on tavallisin aivolisäkkeen sattumalöydös pään magneettikuvauksessa. Usein se todetaan 20-40 vuoden iässä.” 1)

Oireet: ”Aivolisäkkeen sisällä paine saattaa aiheuttaa näkökenttämuutoksia ja aivolisäkehormonien puutosta.” 7)

Diagnosointi ja hoito: ”Pieniä Rathken taskun kystia seurataan harvakseltaan magneettikuvauksella. Transsfenoidaalinen kystan tyhjennys ja osittainen kystan seinämän poisto tulevat kyseeseen, mikäli kysta on kookas tai se kasvaa seurannan aikana. Kysta voi spontaanisti pienentyä ilman toimenpiteitä. Leikkauksen jälkeen kysta voi uusiutua noin 20%:lla potilaista ja se tapahtuu keskimäärin 2 vuoden kuluessa, joten potilaiden seuranta harvakseltaan magneettikuvauksin on aiheellista.” 1)

Sisemmän kaulavaltimon aneurysmat

”Sisemmän kaulavaltimon sinus cavernosuksessa kulkevassa osassa voi esiintyä aneurysmia, jotka suurentuessaan saattavat kasvaimenomaisesti painaa aivolisäkettä tai vuotaessaan tuhota sen. Aneurysmat muistuttavat adenoomia, eikä niitä tietokonetomografian tai magneettitutkimuksen perusteella voi varmasti erottaa toisistaan. Epäiltäessä aneurysmaa tehdään magneettiangiografia löydöksen varmentamiseksi. Hoitamaton aneurysma on ehdoton vasta-aihe transsfenoidaaliselle leikkaukselle.” 1)

Sheenanin oireyhtymä

”Sheenaninoireyhtymällä tarkoitetaan synnytyksen jälkeisen runsaan vuodon ja hypovolemian aiheuttamaa aivolisäkkeen iskeemistä vauriota. Iskemian mekanismina voi olla aivolisäkevaltimoiden spasmin aiheuttama hemorraginen nekroosi tai synnytyksen ja hypovolemian käynnistämä hyytymishäiriö.” 1)

”Sheenanin oireyhtymän aiheuttama aivolisäkkeen vaurio ilmenee joko heti synnytyksen jälkeen tai vasta vähitellen usean vuoden kuluttua synnytyksestä. Ensioireena välittömästi synnytyksen jälkeen on huono maidontulo, voimakas väsymys ja amenorrean jatkuminen synnytyksen jälkeen. Myöhemmin vuosien kuluessa ilmenevät oireet ovat aivan samat kuin aivolisäkkeen vajaatoiminnassa yleensä.” 1)

Syövän etäpesäkkeet aivolisäkkeessä

 ”Aivolisäkkeessä ilmenevät etäpesäkkeet eivät ole yleisiä. Useimmiten potilas on 60-70 vuotas ja yhtä usein kyse on miehestä ja naisesta. Kaikista aivolisäkkeen etäpesäkkeistä yli 60% on rinta- ja keuhkosyövän etäpesäkkeitä. Muita kyseeseen tulevia syöpätauteja ovat paksunsuolen syöpä, eturauhassyöpä, munuaissyöpä, melanooma ja kilpirauhassyöpä.” 1)

”Magneettikuvauksessa etäpesäkettä ei voida eroittaa aivolisäkkeen adenoomasta tai muusta kasvaimesta, mutta metastaasit ovat useimmin takalohkon kuin etulohkon alueella. Siksi etäpesäkkeen ensioireena on joka toisella potilaalla diabetes insipidus.”  1)

Toimimattomat adenoomat:

 ”Toimimattomien adenoomien osuus kaikista adenoomista on noin 30%. Toimimattomat kasvaimet todetaan useimmiten 60-70 vuoden iässä, harvoin alle 40-vuotiailla potilailla ja niitä esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla.” 1)

Oireet: ”Toimimattomat adenoomat kasvavat yleensä varsin hitaasti. Toteamishetkellä kasvain on saattanut olla potilaalla jo useita vuosia, kenties vuosikymmeniä. Toimimattomat adenoomat ennättävät siksi kasvaa suuriksi, ja ne tulevat vastaan paikallisoireiden tai aivolisäkehormonien puutoksesta johtuvien oireiden vuoksi. Toimimattomiin kasvaimiin voi liittyä hyperprolaktinemiaa, koska kasvain voi vaurioittaa aivolisäkkeen vartta ja porttilaskimokiertoa ja estää dopamiinin vaikutuksen aivolisäkkeen prolaktiinisoluihin. Prolaktiiniarvot ovat tällöin yleensä välillä 1000-4000mU/l.” 1)

Diagnoosi: ”Paikallisoireet ja aivolisäkehormonien puutosoireet.” 7)

Hoito: ”Jos toimimaton adenooma ei aiheuta oireita eikä se paina kiasmaa, sitä voidaan jäädä seuraamaan magneettikuvauksin 6-12 kuukauden välein, aikaa myöten tätä harvemmin. Oireita aiheuttavat ja kiasmaa painavat adenoomat leikataan joko transfenoidaalisesti tai tarpeen mukaan myös kraniotomiateitse. Leikkauksen tulos tarkistetaan magneettikuvauksella kolmen kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen magneettikuvausten tiheyden määrää adenooman poiston täydellisyys, jäännöskasvaimen määrä ja sen kasvutaipumus. Suuren jäännöskasvaimen kokoa ja sen kasvutaipumusta voidaan pienentää stereotaktisella konformaalisella sädehoidolla. Lääkehoidosta ei ole kovin merkittävää hyötyä toimimattomien kasvainten hoidossa, mutta dopamiiniagonistit voivat pienentää kasvaimen kokoa ja niitä kannattaa siksi kokeilla.” 1)

Tyhjän sellan oireyhtymä:

”Tyhjän sellan oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa aivonesteen täyttämä pussi liukuu aivolisäkkeen pallean läpi aivolisäkkeen luiseen kuoppaan, suurentaa sellakuopan ja litistää aivolisäkkeen sellakuopan pohjalle. Se voi kehittyä spontaanisti tai leikkauksen jälkeen tai pituitaarisen apopleksian lopputuloksena.” 1&7)

Oireet: ”Aivolisäkkeeseen kohdistuva paine voi johtaa eriasteiseen aivolisäkkeen vajaatoimintaan. Lapsilla tyhjään sellaan liittyy usein kasvuhormonin puute. Näkökenttäpuutokset ovat harvinaisia ja niiden syynä on tällöin kiasman laskeutuminen sellakuoppaan. Potilailla voi esiintyä lievää hyperprolaktinemiaa ja maitovuotoa.” 1)

Diagnosointi: ” Tyhjä sella on useimmiten sattumalöydös sellan alueen kuvauksessa. Aivolisäkkeen vajaatoiminta voi kehittyä vasta vuosien kuluttua oireyhtymän toteamisesta, joten aivolisäkkeen toimintaa on syytä harvakseltaan seurata.” 1)

Hoito: ”Muutos ei sellaisenaan tarvitse hoitoa vaan hoito kohdistuu hormonipuutosten korvaukseen.” 1)

Tyreotropinooma (TSH:ta tuottava adenooma):

”Tyreotropiinia tuottavat adenoomat ovat hyvin harvinaisia, noin 1% kaikista adenoomista. Toteamisikä 40-50vuotta. TSH:ta tuottavat adenoomat voivat joskus tuottaa samanaikaisesti myös kasvuhormonia ja prolaktiinia.” 1)

Oireet: ”Aiheuttaa usein lievän, enintään keskivaikean hypertyreoosin, joka on oireillut useita vuosia ennen diagnoosia. Hypertyreoosiin voi liittyä kookas, jopa kyhmyinen kilpirauhanen, mutta ei silmäoireita. Diagnoosihetkellä  kyse on useimmiten kookkaasta makroadenoomasta, joka voi kasvaa invasiivisesti ja aiheuttaa näkökenttäpuutoksia.” 1)

Diagnostiikka: ”Diagnoosin perustana on suurentuneet TSH:n pitoisuus suurentuneiden seerumin kilpirauhashormoniarvojen aikana.” 1)

Hoito: ”Oktreotidi ja lanreotidi vähentävät TSH:n tuotantoa ja normalisoivat lähes kaikilla potilailla hypertyreoosin. Kasvaimen kokoon niiden vaikutus vähäinen. Ensisijainen hoito on adenooman  transsfenoidaalinen poisto, joka onnistuu täysin noin 60%:lla potilaista. Kirurgista hoitoa täydennetään stereotaktisella sädehoidolla, joka normalisoi TSH:n tuotannon joka toisella potilaalla kolmen vuoden kuluessa ja somatostatiinianalogeilla, joita voidaan käyttää leikkauksen jälkeisen sädehoidon vaikutusta odotellessa, leikkausta täydentävänä hoitona tai jopa kokonaan ainoana hoitona.” 1)

Lainatut lähteet: